keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Ravinteli Huber, Tampere

Biffiravinteli Huber Tampereella tarjoaa varsin mielenkiintoisen pihiravintolakonseptin. Heiltä voi liitutaululta listatuista raakapihveistä valita itselleen sopivasta kohdasta nautaeläintä pilkotun palasen, joka sitten valmistetaan Huberin omien metodien mukaisesti ja tarjoillaan valittujen lisukkeiden kanssa koko pöytäseurueelle.

Kävimme Mintun kanssa kokeilemassa Huberia, ja kieltämättä hyvin hubeliahan tuo teki. Otimme vaatimattoman 800 gramman kiellekkeen eläintä kahteen pekkaan, ja täytyy tunnustaa että harvoin on ollut näin täysi olo. Hienoa saada tarpeeksi syödäkseen, eikä hintakaan ollut aivan tolkuton. Kastikkeet olivat erittäin hyviä ja lisukkeet sopivat mainiosti biffin kanssa. Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa, jos on Tampereen suunnilla pyörimässä.

Lisätietoja ravintelista kannattaa lukea osoitteesta http://www.ravintelihuber.fi/


tiistai 1. tammikuuta 2013

Tulista villisikaa kiinalaisittain

Sain professorilta laadukasta villisian sisäfilettä ja päätin tehdä siitä kiinalaistyyppistä kastiketta, jota voi tarjoilla perisuomalaisen perunamuussin kanssa. Hyvää tuli, suosittelen kokeilemaan jos kaipaa vaihtelua tavanomaisiin lihakastikkeisiin.

Villisikaa kiinalaisittain feat perunamuussi


Ruoka-aineet:

Liha: 500 grammaa villisian filettä (tai vain sikaa jos et ole villillä tuulella)

Marinadi:

5 rkl seesamiöljyä
1 tl valkosipulijauhoa tai valkosipulin kynsi
3 rkl soijaa
2 rkl maissiöljyä

Kastikkeen ainekset:

Punainen paprika
5 rkl hoi-sin kastiketta
loraus hunajaa
2 rkl chilitahnaa tai pari punaista chiliä
purkillinen viipaloituja vesikastanjoita
5 rkl rypsiöljyä 

Valmistus:
Sekoita marinadin ainekset keskenään ja kaada ne ohuiksi siivuiksi pilkotun villisianfileen päälle. Sekoita ja laita maustumaan jääkaappiin tunniksi. 
Aloita villisian ruskistaminen  kuumennetulla pannulla, johon olet kaatanut ruokaöljyn. Paista sen aikaa että liha ruskistuu. Lisää tämän jälkeen pilkottu paprika ja vesikastanjat sekä hoi-sin kastike, hunaja ja chilitahna. Paista kymmenisen minuuttia.
Valmiin villisikakastikkeen voi tarjoilla perunamuussin tai myös perinteisimmin riisin tai nuudeleiden kanssa. Olueksi Tsin Tao, viiniksi Tsantali Naousa.


lauantai 6. lokakuuta 2012

Syksyinen suppilovahveronaudanpaistipeti

Helpohko perussieniruoka syksyisiin iltoihin.

Ruoka-aineet:

250 g suppilovahveroita
4 dl kermaa
600 g naudanpaistia paloiteltuna
1 sipuli
2 rkl vehnäjauhoja
10 katajanmarjaa
puolukkahilloa
perunoita perunamuussia varten
voita
mustapippuria ja suolaa


Valmistus:
Ruskista naudanpaistit kevyesti pannulla (n. 5 min) ja siirrä uunikulhoon nesteineen. Paista pilkotut sienet ja sipuli paistinpannulla voissa. Lisää vehnäjauhot ja kuullota kevyesti. Laita päälle kerma, katajanmarjat, mustapippurit ja suola. Kuumenna kiehuvaksi ja kaada muhennos paistien päälle. Laita koko komeus uuniin 200 asteeseen 20 minuutiksi.
Tarjoile perunamuussin ja puolukkahillon kanssa.



tiistai 18. syyskuuta 2012

McDonald's Texas Chili

Kehveli sentään. Olin kirjoittanut pari kokkailureseptiä luonnosvaiheeseen odottamaan sitä että jaksan siirtää kuvat koneelle, ja nyt tekstejä ei enää näy missään. Hyvät ohjeet menneet hukkaan, oikein melkein harmittaa.

Muttamutta, asiaan:

Tuli testattua McDonald'sin (tiedätte kyllä, se amerikan lahja sydämelle) Texas Chili -burgerin. Ja jumankauta, sehän oli oikeasti hyvä. Ja aika tulinen. Suosittelen kokeilemaan nyt kun se vielä pienen hetken on myynnissä. (Eikö tätä saisi jatkuvaan menuun? BigMac ja muu vakiokama ei juuri inspiroi.)

Ei onnistu kuvan siirtäminen näemmä mäkin sivuilta, joten käykää itse katsomassa: http://www.mcdonalds.fi/fi.html


Uusia reseptejä taas pian kunhan työkiireet aavistuksen hellittää ja on aikaa jotakin kokkailla.

Sayonara.

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Lammaspata guinnesskastikkeessa



(Huom. tämä ruoka ei ole tulinen.)

Päätin tehdä hitaasti haudutetun lammaspadan pääsiäisen kunniaksi. Ruoka-aineiksi valitsin hieman tavanomaisesta poikkeavan kombinaation, joka kuitenkin ainakin paperilla kuulosti hyvältä:

Ruoka-aineet:

800 g lampaan lihaa isoina kuutioina
150 g italialaista/espanjalaista raakamakkaraa
500 ml Guinness-olutta
500 g pilkottuja säilyketomaatteja
4 pikkusipulia
5 valkosipulin kynttä
2 kanelitankoa
1 tl kardemummaa
2 porkkanaa
2 tl rosmariinia
n. 20 hillosipulia 
2 lihaliemikuutiota
mustapippuria
4 rkl vehnäjauhoja
1 tkl sokeria


Valmistus:
Ruskista lampaan liha kevyesti kattilassa tai pannulla (älä ylipaista). Paista raakamakkarat pannulla ja pilko ne n. 2 cm pätkiin. Kuori sipulit ja laita ne kokonaisina pataan. Lisää pataan ruskistettu lampaanliha ja makkarat nesteineen. Kaada päälle guiness olut ja pilkotut säilyketomaatit. Lisää pataan kaikki mausteet ja porkkanat 2 cm palasina. Heitä vielä mukaan lihaliemikuutiot ja täytä vedellä niin että ainekset peittyvät. Voit kuumenna pataa levyllä niin että se lämpiää lähes kiehuvaksi.

Laita pata uuniin n. 120 asteeseen ja annan olla siellä n. 20 tuntia. Suurusta vehnäjauhoilla ja anna kypsyä vielä puolisen tuntia.

Tarjoile punaviinin ja perunamuussin kanssa.


Arvio:
Guinessin, kardemumman ja kanelin yhdistelmä lampaanlihan kanssa oli erittäin maukas ja pehmeä.

lauantai 31. maaliskuuta 2012

Malesialainen laksanuudelisoppa

Tässä randomin ruokakauppakierroksen tuotos Australian ihmemaassa: malesialainen laksanuudelituotots. Nimestään huolimatta tällä ei ollut laksatiivisia vaikutuksia. Mielenkiintoinen makuyhdistelmä, suosittelen kokeilemaan, jos laksa-pastea kaupasta löytyy. Laksa-pasten voi tehdä myös itse, google tietää ohjeita.

Laksa-nuudelisoppa malesialaisittain


Ruoka-aineet:


5 rkl seesaminsiemenöljyä
1 pilkottu sipuli
2 valkosipulin kynttä
200 g Malesialaista laksa-pastea
400 g lihaa kuutioina
200 ml kookosmaitoa
300 ml vettä
5 sitruunankuoren ohutta siivua
tuoretta korianteria
2 nuudeli"kuutiota" (tiedätte kyllä)
2 tl kurkumaa
2 punaista chiliä



Valmistusohjeet:


1. Pilko sipuli ja valkosipuli.
2. Kaada 5 rkl seesaminsiemenöljyä paistinpannulle
3. Paista sipuleita hetkinen kuumenevassa öljyssä
4. Lisää mukaan lihakuutiot (esim. nauta, lammas tai myös katkaravut yms; vegeversio on myös helppo tehdä), kurkuma ja laksa-paste
5. Paista lihakuutioita tovinen
6. Kaada päälle kookosmaito ja vesi
7. Lisää siitruunankuoren viipaleet ja silputut chilit
8. Keitä seosta rauhallisella rakkaudella kymmenen minuuttia
9. Valmista samalla nuudelit kiehuvassa vedessä

Tarjoilu: Kaada vesi pois nuudeleista, ja heitä nuudelit soppakulhojen pohjalle. Kaada päälle pari kauhallista laksasoppaa ja revi koristeeksi tuoretta korianteria. Kurlaa alas sopivan oluen siivittämänä.
 

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Punainen currykastike

Herran Aamen, ja kaikille putkamiehille terkkuja: vappu on taas tulossa. Terveiset myös M:lle ja J:lle ;)


Tässä kelpo perusohje punaisen thaivivahteisen currykastikkeen sufflaamiseksi:


Ruoka-aineet:
1 rkl öljyä
4 rkl punaista currytahnaa
400 g tehotuotettua riistokanaa
500 ml kookosmaitoa
4 punaista chiliä
muutama sokeriherneen palko
1 punainen paprika
neljä ananasrengasta
1 rkl kalakastiketta
about 4 kaffir limetinlehteä
mehut puolikkaasta limestä
1 rkl suolaa
3 tl sokeria


Valmistus:
Heitä paistinpannulle pieni luraus öljyä, 4 rkl currytahnaa ja puoli lasillista vettä. Anna seoksen kiehuuntua ennenkuin laitat sekaan kanat. Keitä kanoja kelpoinen tovi, jotta tavara rupee vaikuttamaan kypäshköltä. Lisää joukkoon kookosmaito, sokeriherneen palot ja pilkotut chilit. Anna seoksen kiehua hetkonen omissa oloissaan. Lisää sitten mukaan pilkottu paprika, pikotut ananasrenkaat, kalakastike, kaffir lehtöset, limemehu. Suo seokselle lämpiintymisaikaa miedolla teholla kymmenisen minuuttia. Lisää ruokalusikallinen sokeria ja pari teelusikallista suolaa. Tarkista suolatasapaino. Paprikoiden ei täydy olla läpipehmoisia. Tarjoile esim. riisin kera.
Halutessasi voit repiä valmiin kastikkeen päälle tuoretta korianteria.

Ruokajuomaksi suosittelen mäyräkoiraa.



lauantai 3. joulukuuta 2011

Riistakäristys suomalaisthaimaalaisittain

Riistakäristys thaimaalaisittain


Tylsyyttä karkottaakseni päätin naittaa suamalaista riistakäristysohjetta thaimaalaisen sienipaistoksen kanssa ja katsoa miltä lopputulos vaikuttaa. Ja tulos oli lähes muttei täysin erilaista kuin olisi uskaltanut epäillä.


Ruoka-aineet

2 rkl voita
200 g siitakesieniä
100 g tuoreita herkkusieniä
300 g riistakäristystä (tai poronkäristystä tai hirvenkäristystä, tuoreena tai paksteena)
3 punaista chiliä
3 punasipulia
3 valkosipulin kynttä
2 rkl vihreää currytahnaa
1 tl juustokuminaa
3 rkl makeaa soijakastiketta
1 tl sokeria
1 tl suolaa
2 tl vehnäjauhoja

Riistotuotantoprosessi

Kuori ja pilko sipulit ja valkosipulit. Laita suurelle paistinpannulle, wokkipannulle tai vastaavalle kuumenemaan voi. Lisää sipulit ja hetken kuluttua käristysliha. Käristä liha kutakuinkin kypäksi. Pilko samalla sienet ja chili sekä lisää ne soppaan. Käristä sieniä muutama minuutti ja lisää currytahna, juustokumina, soijakastike, sokeri, suola ja n. 2 dl vettä. Keitä soppaa kymmenisen minuuttia ja lisää vehnäjauhot. Sekoita hyvin ja anna hautua hetkinen.
Tarjoile nuudeleiden tai perunamuussin sekä puollukkahillon kanssa. Tuoreella korianterilla ja karjalanpiirakoilla voi halutessaan tehdä kokonaisuudesta vielä tasapainoisemman ja kokonaisemman.

Yllättävän hyvin thaivaikutteinen riistakäristys sopi yhdistettynä suomalaisiin ruoka-aineisiin. Tällä sopalla voi kätevästi fiinistellä, jos peruskäristys ei enää tee emäntää onnelliseksi. Tietyiltä osin tämä on myös suomalaista verrokkiaan maukkaampaa ja tottakai tulisempaa.





keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Piparikakku

Enemmittä puheitta: Tämän linkin takaa löytyy mainion piparikakkutalon ohje. Olen kateellinen.

lauantai 12. marraskuuta 2011

Chilisoppa Silkkitien varrelta


Tämä on pan-aasialainen perusruoka, jossa ei tarvitse sortua kookosmaidon tai currytahnojen käyttämiseen.



Ruoka-aineet

400 g kanan-, karitsan- tai naudanlihasuikaleita
500 g tomaattimurskaa
100 g turkkilaista jougurttia
150 ml WorldFoods Chinese Ginger Garlic Chilli Stir-Fry Sauce (löytyy isommista peruskaupoista)
n. 100 g sokeriherneen palkoja
parsakaalikimppu
3 valkosipulin kynttä
4 punaista chiliä
1 rkl kardemummaa
1 tl kanelia
1 tl sokeria
1 tl garam masalaa
1/2 tl mustapippuria
1 - 2 tl suolaa
tuoretta korianteria lisukkeeksi
voita


Ruokariitit:

Heitä voinokare isolle pannulle kuumenemaan. Lisää pilkotut tai murskatut valkosipulinkynnet ja hetkeä myöhemmin liha. Ruskista lihaa pari minuuttia ja kaada päälle Ginger Garlic Chilli kastike.
Pilko parsakaalista peukalonpään kokoisia paloja ja heitä ne herneenpalkojen kanssa pannulle.
Lisää tomaattimurska, chili, sokeri, suola ja mausteet. Keittele tuotosta rakkaudella viitisentoista minuuttia. Huomaa että kasvisten ei ole tarkoituskaan olla läpipehmeitä vaan niihin saa jäädä hieman tuoretta rapeutta. Kaavi lopuksi jougurtti joukkoon ja sekoita se huolella muun aineksen sekaan.

Tarjoile riisin ja tuoreen korianterin kera.





keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Nepalilainen Death Chicken

Nepalilaistyyppinen kuolemankanakastike


Sarjassamme randomit ruokasessiot on vuorossa nepalilainen Kuoleman Kana makuhelvetistä. Resepti on soveltuvin osin sovellettu tavanomaisista nepalilaisista soppaohjeista. Vakaana aikomuksenani oli tehdä tämä tuote lampaanlihasta, mutta Prismasta olivat Kuoleman Lampaat lopussa. Pääysin siis tylsänturvalliseen kanaan.

Ruoka-aineet:

noin 400 g broilerin fileetä
palanen tuoretta inkivääriä
3 valkosipulin kynttä
1 rkl (reilu) kardemummaa
2 kanelitankoa
1 rkl garam masalaa
1 lime 
1 rkl persiljamaustetta
1 rkl murskattua mustapippuria
1 laakerinlehti
1 tl juustokuminaa
1 tl kurkumaa
100 g pakastepapuja 
200 g pakasteparsakaalia
suolaa maun mukaan (suosittelen laittamaan aika reilusti)
teelusikallinen sokeria
2 rkl ketsuppia
500 g kookosmaitoa
100 g maustamatonta tuorejuustoa
50 g cashew pähkinöitä
Blair's Mega Death (tai Ultimate Death tai Beyond Death) kastiketta
riisiä/perunoita lisukkeeksi
tuoretta korianteria lisukkeeksi


Kokkaus:

Paloittele valkosipulin kynnet. Kuori sekä raasta inkivääri. Heitä isolle paistinpannulle tai vastaavalle voita kelpoinen nokare ja käristä valkosipulia ja inkivääriä.
Tee samaan aikaan maustekastike. Käytännössä laske kuppiin puolitoista desiä vettä ja lisää sekaan kardemumma, laakerinlehti, mustapippuri, juustokumina, suolaa ja persiljamauste. Kaada seos pannulle. Laske kiehuvan vesimaustepedin päälle broilerin fileet. Anna lihan kypsyä noin puolisen minuuttia molemmin puolin. Tämän jälkeen kaada kookosmaito lihojen päälle. Lisää mukaan myös pakasteet, kanelitangot ja laakerinlehti. Anna seoksen lämmitä kiehumispisteeseen ja keittele sitä viitisen minuuttia. Paahda tällä välin toisella pannulla cashewpähkinät ja heitä ne kanojen kaveriksi. Laita mukaan sokeri ja kurkuma.

Koska tarkoitus on turmella mainio mieto härmäläiseen makumaailmaan soveltuva ruoka silmienkirvelyllä ja tulisella huohotuksella, otetaan kouraan Blair's Mega Death kastike. Teelusikallisella Mega Deathia lopputulos on kutakuinkin tulinen. Reilulla ruokalusikallisella pääsee jo todelliseen Death Chicken fiilikseen. Itse laitoin puolisentoista ruokalusikallista, jolloin nautinto alkaa olemaan kohdallaan. Kukin makunsa mukaan.

Kaada mukaan vielä tuorejuusto, ketsuppi ja sekoita tasaiseksi. Tarkista riittääkö suola ja lisää sitä tilanteen vaatimalla vakavuudella.

Tarjoile Death Chicken riisin tai perunoiden sekä Naan-leivän kanssa. Laita kastikkeen päälle tuoretta korianteria ennen vatsalaukkuun asentamista. Muista juoda pakastinkylmää olutta kuoleman peittoamiseksi.

maanantai 24. lokakuuta 2011

Hamburguesa del Diablo, Gringos Locos, Jyväskylä

Jyväskylästäkin löytyvä Gringos Locos ravintola tarjoaa ekstratulista Hamburguesa del Diabloa vatsanpeitteen kasvattamiseen. Ainakin jokin aika sitten burilaista mainostettiin kaupunkimme tulisimpina burgerina, joten pitihän se käydä koeajamassa.

Burilainen oli miellyttävän näköinen ja perushoukutteleva. Mukana tuli salaattia ja roimasti ranskalaisia, joten nälänlähtö oli todennäköistä. Ruokajuomasta meni turvallinen olut.

Hamburguesa del Diablo oli höystetty runsaalla Naga Morich -kastikkeella. Naga Morich on toiseksi tulisinta chiliä maailmassa, ja kieltämättä burilainen sai nenän hieman vuotamaan. Tulisuutta ateriassa todellakin oli ihan miellyttävän paljon ja kenties vasta-alkajalle jopa liikaa. Mutta toisaalta burilainen oli täysin syötävissä ilman että kyynelkanavat rupeavat tulvimaan vastalauseita.

Valitettavasti kuitenkin aterian yhteydessä tuli väistämättä tunne siitä, että tässä yritettiin vain myydä tuotetta tulisuuden perusteella. En ole Gringos Locosissa syönyt mitään muuta enkä voi siis vertailla tätä tuotetta ravintolan muihin annoksiin. Mutta yksinkertaisesti tuote ei tuntunut maistuvan yhtään miltään muulta kuin chilikastikkeelta. Täten hampurilaisesta itsestään jäi vähän valju vaikutelma. Ja mielestäni tulisuus ei saa olla makukorvikkeena, koska kyllä tulisuuden taustalta maistaa niin paljon muutakin.

Näin äkkiseltään on vaikea arvioida miten tulinen annos tämä oli verrattuna esimerkiksi Jack the Roostersin Death Burgeriin. Ainakin Jack the Roostersin a'la carte menun perusteella Diablosta ei ole vastusta, joten asia täytynee jossakin välissä käydä selvittämässä Tampereella paikan päällä. Myös Gringos Locosiin on käyntimme jälkeen ilmestynyt supertulinen pihviateria, jonka nauttimalla saa Roostersin Death Burgerin tapaan kuvat seinälle ja suorituksesta kertovan paidan. Otan seuraavalla kerralla tämän haasteen vastaan.

Itselläni ei valitettavasti ole kuvaa itse burgerituotteesta, mutta google ystävällisesti löysi kuvan toisesta blogista:
http://www.rantapallo.fi/unagidon/2010/08/15/週末-weekend-2/

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Japanilaista aterointia kotioloissa ja olutjuhlissa


Päädyin sattumalta keskelle japanilaisten lauantai-illan päivällistä. Löytämäni guesthouse Nikkossa oli hyvin pieni, mutta kotoisa – jopa siinä määrin että koska vieraita ei erityisemmin ollut minun lisäkseni, niin he päättivät ottaa urpon ganjinin mukaan ruokapöytäänsä. Pöytä tietysti oli noin neljäkymmentä senttiä korkea ja sen ympärillä istuttiin tyynyillä polviltaan. Ruokana oli nuudeleita ja kokkina toimi naapuritalon isäntä.

Nuudelipata ennen nuudeleiden lisäämistä. Kuva otettu MacBookin kameralla käsivaralta tähtäilemällä. 

Nuudeleita on täällä moneen lähtöön ja nyt en kuollaksenikaan muista mikä tämän nuudelilaadun nimi oli. Joka tapauksessa nuudelit olivat paksuja eivätkä perusprisman ohuita nauhoja. Nuudeleita varten keitettiin aluksi liemi, johon tuli tofua, joitakin vihanneksia ja sieniä sekä silputtu kana. Mukaan kaadeltiin myös erinäköisistä pulloista jotakin, jonka syvimmästä luonteesta en myöskään täysin saanut selvää (enkä kehdannut vakoilla aivan liian töykeästi). Lientä valmisteltiin huolella ennen kuin nuudelit lisättiin vasta aivan lopussa juokkoon. Lopulta iso pata kannettiin keskelle ruokapöytää erillisen keittimen päälle.

Juomaksi tarjoiltiin vettä, jossa oli aitoja Nikkolaisia jääpaloja. Nämä jääpalat valmistetaan talvella jäätyneestä lähdevedestä, joka sitten kuutioidaan ja taltioidaan pakastimiin tulevaa käyttöä varten. Ilmeisesti jääpalat ovat täällä tärkeä juttu, koska tietyt firmat saavat elantonsa jäästä.
Isännät antoivat (tai pakottivat) minut aloittamaan nuudeleiden lastaamisen omaan kulhooni. Otinvälineinä toimivat hyvin isot tikut, joihin minulla oli hieman huono tuntuma. Sain kuitenkin ujutettua joitakin nuudeleita uimaan kippooni  siedettävän vähäisellä räpiköimisellä. Lientä ja muita ainesosasia lisättiin kulholle erikseen kauhalla.

Maku oli aika mieto, joskin hyvä. Vähän samanlainen kuin perus kananuudeleissa, joita voi ostaa suomessakin. Mutta elämyksenä tärkeämpää oli tunnelma. Harva pöytäseurueessa osasi puhua englantia, mutta minä sentään opin kehumaan ruokaa japaniksi. Opin myös sen että nuudeleita tikkujen avulla imaistessa pitää pitää mahdollisiman kovaa ’slurppausääntä’. Olisin kuvitellut että se olisi kenties epäkohteliasta tai jotakin mutta päinvastoin. Mitä kovaäänisemmin osasit syödä, sen parempi. Majatalon isäntä kyllä selitti että kyse on siitä että nuudelit pitää nauttia kuumina, ja imemisäänellä oli jotakin tekemistä sen kanssa miten kuumana nuudelit voi vetää. Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen kokemus lauantai-illan reissaajalle.

Seuraavana päivänä päädyin paikallisille minimarkkinoilla, jossa oli jonkinlainen ”tunnista oikeat tuotteet” tyyppinen makutesti. Mukana oli vesitesti, lihatesti, kastiketesti, jougurttitesti ja jäätelötesti. En ole aivan varma mitä siinä todellisuudessa testatiin, mutta joka tapauksessa sain kaikista kohdista väärät vastaukset :). Yritin vain valita parhaimman tuotteen kahdesta vaihtoehdosta, joten en tiedä kenessä oli vikaa.


Olutjuhlat

Olutjuhlat olivat jo aikapäivää sitten, mutta menköön nyt tässä blogissa kronologisesti käänteiseen järjestykseen.

Tiedekonferenssin järjestäjät järjestivät meille myös olutjuhlat japanilaiseen tapaan. Tämä tarkoitti sitä että kokoonnuimme ”Kirin Beer Garden” –nimiseen ravintolaan Sapporossa. Ruokana oli sipuleita, kaalia ja lampaanlihaa. Kasvikset ja liha piti itse paistaa grillissä, jollainen löytyi jokaisesta pöydästä. Ennen paistamista päälle piti kuitenkin pukea muovinen esiliina, jotta roiskuva rasva ei likaisi vaatteita. Grillaamiseen annettiin erityiset ohjeet. Kasvikset piti sijoitella ritiliän ympärille ja keskelle kasattiin lihat.

Kun tavara vaikutti kypsältä, sen saattoi nostaa erilliseen kulhoon, johon kaadettiin etukäteen hyvin maukasta grillikastiketta. Sieltä tuotteet sitten lapioitiin tikulla suuhun ja jodlattiin Kirinin omalla oluella kurkusta alas. Tapahtuma oli tyypiltään ”eat and drink all you can”, joten lihaa ja kasviksia virtasi pöytään sitä tahtia kuin niiitä sai upotettua. Lampaanliha oli oikeasti todella maukasta, jopa siinä määrin että ajattelin että sitä pitää kokeilla grillata joskus myös kotopuolessa. Loppupeleistä pelkkää lihaa ja sipulia ei kuitenkaan jaksa vetää loputtomiin (toisin kuin olutta, jota suomalaiseen uppoaa reilusti enemmän kuin paikallisiin. Meidän pöytäseurueemme, johon kuului myös toinen suomalainen, Australialainen ja kaksi ruotsalaista, olikin viimeinen, joka paikalta ajettiin pois). Erikoinen kokemus joka tapauksessa, ja kenties tällaisille ravintoloille voisi olla suomessakin kysyntää (ellei näitä sitten jo ole heltsinkissä).

Tämä tältä erää. 

Punainen liha aiheuttaa syöpää?


Foliohatut päähän.

Nobel voittaja, ihmisen papilloomaviruksen ja syöpien yhteyden osoittanut, Harald zur Hausen piti tuossa eräänä päivänä puheen, jossa hän pohti minkä vuoksi punainen liha näyttää aiheuttavan suolistosyöpää. Tiedetään nimittäin että kaikissa teollisuusmaissa, joissa syödään punaista lihaa, on huomattavasti korkeampi riski sairastua suolistosyöpään kuin muissa maissa. Esimerkiksi Japanissa, jossa punaista lihaa syötiin vain vähän ennen toista maailmansotaa, syöpäriski on kasvanut selvästi sen jälkeen kun pihvit ilmestyivät menuun.

Syyksi on aiemmin ehdotettu että rasvassa paistetussa lihassa on niin paljon paistamisesta aiheutuvia karsinogeenejä, jottanotta se lisää syöpäriskiä. Todellisuudessa kuitenkin kalaa ja kanaa valmistetaan samalla tavoin ja ne eivät näytä altistavan ihmisiä suolistosyöville. Mikä siis saattaisi olla todennäköinen selitys tautiriskin kasvulle?

Tiedetään että monet syövät johtuvat viruksista, jotka pistävät solujen toimintamekanismit sekaisin ja siten häiritsevät kehon itsesäätelymekanismeja. Zur Hausen ehdotti että nautaeläimissä saattaisi olla virus, joka ei kuole valmistusvaiheessa silloin kun liha jätetään raa’aksi tai mediumiksi. Hän patistikin tutkijoita etsimään mahdollisesti uutta virusta naudanlihasta.

Voi siis olla mahdollista (mutta ei millään tasolla osoitettua), että nautaeläimissä oleva virus aiheuttaa meissä syöpää. Täten tätä argumenttia voi käyttää perusteluna, jos haluaa syödä pihvin kypsänä ilman että haluaa vaikuttaa sivistymättömältä makujuntilta.

Mielenkiintoista nähdä mitä tutkimus tulevaisuudessa pystyy sanomaan tästä asiasta. Joka tapauksessa punainen liha ei selvästikään ole meille hyväksi. Tai kenties kyse onkin jostakin muusta tekijästä, joka vain sattuu sopimaan hyvin yhteen pihvi-ihmisten kanssa. Foliohatusta tuskin on kuitenkaan apua – mutta ei varmasti haittaakaan, kunhan ei aja pipo silmillä.

lauantai 17. syyskuuta 2011

Ajantappamista lentokentällä

Istua tapitan parin tunnin yöunien jälkeen Sapporon lentokentällä. Olin näköjään vähän turhan hätäinen aamutoimissa koska koneen odotteluun jäikin pari tuntia aikaa. Yöllä oli pari pientä maanjäristystä, mutta ilmeisesti niistä ei täällä kannata juuri välittää. Silti Suomen jykevään maaperään tottuneelle kaksikymmentäkerroksisen talon nitiseminen ja natiseminen maanjäristyksessä ei ainakaan yöunia paranna.

Tänään on ohjelmassa lento Tokioon ja sieltä junailu Nikkoon. Nikko on vanha temppelikylä, joka ainakin oppaiden mukaan on yksi kauneimmista paikoista Japanissa. Tarkoitus on viettää yö paikallisessa hostellissa/ryokanissa ja lähteä heti aamuvarhaisella (ennen turistibusseja) tutustumaan zenbuddhismin ja shintolaisuuden metsien siimeksissä tapittaviin kappeleihin. Minulla ei ole mitään kameraa tällä matkalla mukana (lukuunottamatta vanhan Nokian pikselimössöä tai MacBookin kameraa), joten se auttaa itse asiaan keskittymisessä.


Temple in the Mist by ~henroben on deviantART